Tietoa minusta

Kuka minä olen?

Tarinaani ei voi kertoa lyhyesti, joten tervetuloa hetkeksi minun elämääni. 

Olen ennenkaikkea äiti. Voisi sanoa, että heräsin elämään 19 vuotiaana kun esikoiseni syntyi 2000. Siitä lähtien olen ollut ennenkaikkea äiti 😊. Toinen poikani syntyi 2001. Aloitin sairaanhoitajan opinnot 2000 ja valmistuin 2006. Tuona aikana minusta tuli yksinhuoltaja ja esikoiseni omaishoitaja. Aloitin lasten sairaanhoitajan työt OYS:ssa 2006 heti valmistuttuani ja työskentelin siellä 2022 saakka. Kokemusta on kertynyt mm. lasten kirurgiasta, gastroenterologiasta ja neurologiasta. Tuohon väliin mahtuu myös nykyisen mieheni ja hänen ihanien neljän lasten "löytäminen" ja uusiosuurperheen perustaminen. Olemme olleet tämä perhe jo 14 vuoden ajan. 


Miten päädyin yrityksen perustamiseen?

Ennenkaikkea esikoiseni vuoksi. Hän tarvitsi mm. fysioterapiaa ja hyötyi hieronnasta paljon. Mitä vanhemmaksi hän kasvoi, sitä enemmän hänen lihaksensa tarvitsi hierontaa. Vielä silloin ajattelin etten itse henkilökohtaisesti jaksaisi tehdä hierojan töitä sen fyysisen vaativuuden vuoksi, mutta kohtalo päättikin toisin. Menetin poikani äkillisesti hoitovirheen vuoksi 2/2018, joka muutti elämäni suunnan totaalisesti. Yhtäkkiä en enää pystynytkään tekemään sitä työtä, mitä olin kaikki nämä vuodet rakastanut ja johon olin saanut kutsumuksen jo äitini kohdussa. Elämäni synkin aikakausi alkoi. 

Tässä välissä mainitsen koirani. Husky-tyttö Lotta (kuvassa tuo jääräpäisin joka ei halua katsoa kameraan 😉). Hän oli esikoiseni silmäterä ja olimme puhuneet lasten kanssa omien pentujen saamisesta. Esikoiseni kerkesi iloita siitä ajatuksesta, että pentuja mahdollisesti tulisi, mutta niitä hän ei kuitenkaan koskaan kerennyt näkemään. Pennut syntyivät 11/2018. 
Uusi vuosi alkoi enkä ollut vieläkään kykenevä tekemään sairaanhoitajan töitä. Kokeilin erinäisiä pätkiä ja aina iski vaikea ahdistus. Kevättalvi oli ja on ikuisesti vaikeinta aikaa (esikoisen syntymäpäivä, kuolinpäivä ja hautajaispäivä, asettuvat kaikki tammi-maaliskuun väliin).  Joten, minun oli saatava muuta ajateltavaa ja tekemistä. Eteeni tuli mainos Hermoratahieroja-koulutuksen alkamisesta. Hermoratahieronta! Se oli avainsana koulutukseen hakeutumiselle, sillä esikoiseni oli kärsinyt mm. monihermovammasta. Jälleen kerran kohtalo yritti kertoa minulle jotain. Joten otin ensimmäisen hyppyni tuntemattomaan ja niin aloitin uuden ammatin opiskelun. Suoritin Hermoratahierojan perustutkinnon 5/20 mennessä. Tuolloin minulla ei kuitenkaan vielä ollut voimia aloittaa yritystoimintaa. Lisäksi koirat veivät ison osan ajastani. Pennuista jätin itselleni kaksi urosta, Lucan ja Lennin.

Olen elänyt koko ikäni eläinten ympäröimänä. Lapsuudenkodissani oli cocceri ja kultainennoutaja. Ensimmäinen oma koirani oli saksanpaimen, upea yksilö! Sydämeni sykkii tuolle rodulle aina vaikka seuraavaksi tulikin Husky 😅. Toinen rotu, joka minua on kiehtonut aina. Pikkuhiljaa lähdinkin miettimään että miten voisin yhdistää työn ja intohimon, eli koirat. Eräänä päivänä ystäväni vinkkasi minulle alkavasta koirahierojan tutkinnosta. Hupsistaheijaa urasuunnitelmat selkeni ja hain koulutukseen. Valmistuin eläintenhoidon ammattitutkintoon, koirahieroja-linjalta 12/21. Unelmien täyttymys.

Nyt esikoiseni kuolemasta on vierähtänyt kohta 4v ja vihdoin olen valmis hyppäämään pois oravanpyörästä ja aloittamaan unelmani. Ja näin syntyi yritykseni HumanPet ❤️.

Sisälläni on edelleen vahva tarve auttaa muita, niin ihmisiä kuin eläimiä. Mutta nyt haluan panostaa enemmän terveyteen ja sen ylläpitoon kuin sairauksiin ja siksipä Hermoratahieronta ja koirahieronta on oivallisin tapa toimia terveyden edistämisen suhteen. 

Kiitos kun jaksoit lukea 😊.

ps. kuivakuppauksen kurssit suoritin myös kaiken tuon härdellin keskellä 😉